Sunnuntaina pyllähdin takaisin maan kamaralle, kun Kirkkiksen kisoissa otettiin tupla-HYL. Tätä täytyy nyt analysoida ja selitellä oikein pidemmän kaavan mukaan, miks meille kävi niin... Hahahaa. Ei varmaan ollut viimeinen kerta, kun tullaan kotiin kisoista häntä koipien välissä! Vähän aikaa menikin liian lujaa...

Ekalla radalla tehtiin todella loistavaa suoritusta, kunnes A:n jälkeen suoraan edessä oli suora putki imemässä koiraa sisään. Sinne ei siis pitänyt mennä, vaan olis pitänyt mennä oikealle mutkaputkeen. En ottanut koiraan hanskaan ja ohjannut sitä kunnolla. Oma moka! Hienoa rataa se muuten oli ja tavoitteet hyvin suoritetuista kepeistä ja keinusta täyttyivät! Jesh!

Toinen rata olikin melkein alusta saakka katastrofi. Alun hypyesteille Raisku meinas jäädä haistelemaan jotain namusia, mut onneks kaveri lähti vielä mun  matkaan. Onnistuin kauko-ohjaamaan (ei siis tarvinnut kiireessä itse hypätä puomin yli), mutta sitten pitkän hypyn jälkeen piti saada koira kääntymään 90 astetta kepeille ja siellä taustalla kumitteli taas putki. Sinnehän se koira sujahti, vaikka rääkäisin pariin otteeseen tänne tänne tai tässä tässä. Jälkeenpäin hävetti se äänensävy, mut Raisku ei ollut siitä moksiskaan ja juoksi onnellisena putkeen. Olin kuulemma oikeen pyllistänyt putkelle eli olin itse ohjannut koiran sinne törttöläinen! Siitä jatkettiin kepeille ja keppien jälkeen renkaalle, jonka ohjasin huolimattomasti sillä seurauksella, et Raine kääntyi ja ei hypäännyt sitä. Keinukin meni taas vanhalla tavalla, erittäin hitaasti ja lopuks Raine hyppäs vielä siitä pois kesken kaiken. Loppuhypyt meni nekin persiilleen eli koko rata meni ihan reisille. Kyllä hävetti se, että meikäläisen ohjaaminen lopahti siihen ekaan mokaan...

Sain kisojen jälkimainingeissa vinkkiä osallistua henkisen valmennuksen kurssille tai ihan vaan positiivisen ajattelun kurssille. Juu, että jos jollain on tiedossa kurssiajankohtaa tai paikkaa, niin mielellään otan vinkin vastaan. Vaan eipä taida pelkät kurssit riittää tähän mun syvään negatiivisen ajattelun kaivoon... No onneks meille tulee nyt lähes kuukauden kisatauko ja sillä välin päästään teholeirille treenaamaan kaikenlaisia kinkkisiä kuvioita! Josko positiiviset ajatukset tulisivat mieliin vaikka tulevissa erkkarissa tai ryhmänäyttelyssä mun ihanien murujen kanssa!!!