No nyt sitten koitti se todellinen arki ja mun piti heti aamutuimaan lähteä tienpäälle työjuttuihin. Herätyskellon soittoon heräsin vain minä ja pojat senkun kuorsasivat kilpaa, kun läksin kahvinkeittoon ja suihkuun. Tuure pikkuhiljaa heräsi, kun tulin makkariin pukeutumaan, ja sitten lähdettiin pikapikaa aamupisulle. Annoin Rainelle aamupalan ja Tuure meni aitaukseen odottamaan, että Johan nousisi. Husse hoiti Rainen aamulenkin ja antoi Tuurelle aamuruuan. Tuurekin pääsi vielä asioille ennen kuin hussen piti myös kiirehtiä duuniin.

Lounastauolla Johan käväisi katsastamassa tilanteen kotosalla. Raine makasi tyytyväisenä sohvalla, eikä edes jaksanut tulla tervehtimään. Tuurea ei näkynyt missään, pentuaitauksessa oli "iso reikä". Epätoivon vimmalla Johan etsiskeli pikku-ukkoa. Mielessä oli kuulemma käväissyt jo monta eri teoriaa siitä, mitä on sattunut. Ehkä Raisku on pitänyt myös lounastauon ja pistänyt pikku-Tuuren poskeensa tai sitten Tuure on puraissut sähköjohdon poikki... No pikkumies makasi tyytyväisenä olohuoneessa, sohvapöydän takana viltillä. Tuuren ilme oli kuulemma ollut sellainen, että mitäs sä täällä teet keskellä päivää. Oli kuitenkin iloinen tästä yllätysvierailusta. Pihamaan kautta Tuure pääsi taas aitaukseensa odottelemaan meitä kotiin.

Kolmen aikaan husse tuli sitten töistä kotiin ja vastassa oli taas kaksi iloista koiraa. Pojat olivat yhdessä odotelleet kotiväkeä kotiin. Yllätys, yllätys pikkupoika oli "murtautunut" aitauksestaan. Tuure pääsi taas ulkoilemaan, jonka jälkeen Johan läksi Alastaron radalle ajelemaan silmäterällään. Sitä en nyt osaa sanoa, oliko Johan laittanut Tuurea enää aitauksen sisälle, mutta molemmat pojat olivat muakin iloisena vastassa. Vastaanotto tuntui ihan siltä, että ihan kuin Tuure olisi asunut jo meillä pidempään. Sellaisella tutulla otteella tuo pienempikin herra otti mut vastaan. Ja Rainekin oli kovin tyytyväisen oloinen!

Nyt kun päivittelen blogia, pojat nukkuvat olkkarissa uupuneina. Mitenkäs ne molemmat voivat olla noin uupuneita, kun niillä on ollut koko päivä aikaa lepäillä? Jotakin nuo veljekset ovat täällä salaa puuhastelleet ja siitä me ei koskaan saada tietää. Siinä on meillä veljekset kuin ilvekset!