Lääkärin täti totesi, että Rainella on larynxin rustot voimakkaasti ärtyneet ja siksi poika on kakoillut ja yökkinyt. Mitään vierasesinettä ei Raiskun kurkusta löytynyt ja nielu oli muuten normaali. Hoidoksi saatiin kipulääkettä ja pitkä antibioottikuuri. Mistä moinen vaiva Raiskulle oli tullut, on mysteeri. Sitä voi vaan spekuloida. Raine on kyllä oma pirtsakka itsensä, mutta saa nyt muutaman viikon sairasloman ja helposti nieltävää ja sulavaa ruokaa eli riisiä ja jauhelihaa keitettynä. Sehän sopii Raiskulle mainiosti, koska ne raksut maistuvatkin jo ihan puulta! Tuure oli myöskin varmuuden vuoksi lääkärin luona mukana, koska monet epäilivät Rainen oireiden johtuvan kennelyskästä. Tuurella ei ole ollut mitään oireita, joten kennelyskää tämä ei ollut, totesi lääkärin täti. Onneksi!

Loppuviikko on mennyt mun osalta melkoisessa työputkessa. Keskiviikko-torstain olen aamusta iltaan painanut pisin maanteitä tukka putkella ja koirien huomioiminen on jäänyt hussen kontolle. Husse on ulkoiluttanut poikia tosi reippaasti. Hiukan poikien hoitoon on myös osallistuneet paikalliset isovanhemmat sekä Molly ja Beata tyttöset. Tänään olenkin sitten viettänyt koirain kanssa laatuaikaa lenkkeillen ja sängyllä köllötellen. Nyt on taas pojilla vauhti päällä niin, että matot ovat rutussa ja kieli roikkuu suusta. Kamala ulina ja kolina. Hetki sitten nuo veljekset makoilivat sängyllä vieretysten kielet toistensa suussa, kurkussa ja korvissa. Voi tuota veljesrakkautta!

Tämä viikonloppu meneekin voimia keräillessä, ulkoillessa ja vettä keittäessä...